Suomen rahapelimarkkina avautuu 2027 – neljä mittaria kertoo, miten uudistusta voidaan arvioida

Suomen rahapelimarkkinan uudistus lähtee liikkeelle tilanteesta, jossa järjestelmä on jo käytännössä osittain kansainvälinen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2023 julkaisema tutkimus arvioi, että suomalaiset pelasivat vuonna 2021 yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle 520–590 miljoonalla eurolla. Summa vastasi noin 30:tä prosenttia kaikesta rahapelaamiseen käytetystä rahasta ja noin puolta nettirahapelaamisen rahasta. Luvut ovat arvioita eivätkä kuvaa vuoden 2026 nykytilaa, mutta ne selittävät, miksi juuri internetissä tapahtuva pelaaminen nousi järjestelmämuutoksen keskiöön.

Uusi rahapelilaki avaa kiinteä- ja muuttuvakertoimisen vedonlyönnin, virtuaalivedonlyönnin sekä sähköiset kasino-, bingo- ja raha-automaattipelit toimilupamarkkinalle. Veikkauksen yksinoikeus jatkuu lain määrittelemissä tuoteryhmissä. Toimilupia on voinut hakea Poliisihallitukselta maaliskuusta 2026 lähtien, mutta uuden järjestelmän varsinainen markkinavaihe alkaa 1.7.2027. Samalla valvonta siirtyy Lupa- ja valvontavirastolle.

Kanavointi ratkaisee, kuinka suuri osa markkinasta todella siirtyy valvontaan

Lisenssimallin keskeinen käytännön kysymys on kanavointi: kuinka suuri osuus suomalaisten pelaamisesta tapahtuu sellaisilla toimijoilla, joilla on Suomen toimilupa. KKV:n vuoden 2021 aineistoon perustuva arvio osoitti, että nettipelaamisen rahavirta oli jo tuolloin jakautunut likimain kahtia Veikkauksen ja muiden toimijoiden välillä.

Jos suuri osa pelaamisesta jää vuoden 2027 jälkeenkin Suomen toimilupien ulkopuolelle, valvontaviranomaisen mahdollisuus vaikuttaa kyseiseen toimintaan on rajallisempi. Korkea kanavointi ei silti yksin kerro järjestelmän onnistumisesta. Se täytyy lukea yhdessä haittojen ja kokonaiskulutuksen kanssa.

Pelaaminen on vähentynyt, mutta riskipelaamisen kehitys kulkee eri suuntaan

THL:n Suomalaisten rahapelaaminen 2023 -tutkimus tekee asetelmasta monimutkaisemman. Vuonna 2023 rahapelejä oli pelannut edeltäneiden 12 kuukauden aikana 70 prosenttia 15–74-vuotiaista vastaajista. Vuonna 2019 osuus oli 78,4 prosenttia. Pitkässä sarjassa pelaaminen oli yleisimmillään vuonna 2015, jolloin osuus oli 80 prosenttia.

Samaan aikaan vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelanneiden osuus nousi 3,0 prosentista vuonna 2019 4,2 prosenttiin vuonna 2023. THL:n vuoden 2023 tutkimukseen osallistui 5 977 henkilöä. Tutkimus kertoo myös kulutuksen voimakkaasta keskittymisestä: 2,2 prosenttia pelaajista vastasi puolesta rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta.

Tämä on yksi tärkeimmistä vertailukohdista vuoden 2027 jälkeen. Jos lisenssimalli nostaa Suomen toimiluvan piirissä pelaamisen osuutta mutta riskipelaaminen samalla kasvaa, pelkkä kanavointiluku antaa liian myönteisen kuvan. Jos taas kanavointi kasvaa ja haittamittarit alenevat tai pysyvät hallinnassa, uudistuksen tavoitteet tukevat toisiaan paremmin.

Verotuotto kasvaa vain, jos veropohja todella siirtyy luvalliseen markkinaan

Heinäkuusta 2027 alkaen Suomen toimiluvan perusteella tarjottujen rahapelien arpajaisvero on 22 prosenttia tuotosta. Tuotolla tarkoitetaan panosten ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Hallituksen esityksen vaikutusarviossa uuden järjestelmän arpajaisverotuotoksi arvioitiin erilaisilla markkina- ja kanavointioletuksilla noin 280–330 miljoonaa euroa vuodessa. Esityksessä korostetaan samalla, ettei arpajaisveron kasvu siirry täysimääräisesti valtion nettotuloksi, koska Veikkauksen verotus, osingot ja yksinoikeuskorvaus vaikuttavat kokonaisuuteen.

Luvattoman tarjonnan koko jää uudistuksen vaikeimmaksi mittariksi

Suomen toimilupajärjestelmä ei itsessään poista ulkomaisia sivustoja tai kysyntää niille. Poliisihallituksen mukaan rahapelitoimilupahakemuksen käsittelymaksu on vuonna 2026 29 000 euroa ja tavoitteellinen käsittelyaika kuusi kuukautta. Toimiluvan houkuttelevuuteen vaikuttavat verotuksen lisäksi markkinointia, tunnistautumista, vastuullisuutta ja valvontaa koskevat vaatimukset.

Vuoden 2027 jälkeen markkinasta tarvitaan siksi säännöllisesti vertailukelpoista tietoa myös järjestelmän ulkopuolisesta pelaamisesta. Pelkkä lisenssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto ei vastaa kysymykseen siitä, kuinka paljon suomalaiset pelaavat muualla. KKV:n vuoden 2023 tutkimus on tässä hyvä lähtötaso, mutta uudessa ympäristössä mittausta on päivitettävä.

Ensimmäinen arvio kannattaa tehdä vasta useamman mittarin perusteella

Suomen rahapelimarkkinan muutos on poikkeuksellisen mitattava uudistus. Lähtötasoista tunnetaan jo sekä internetpelaamisen jakautumista että väestötason pelikäyttäytymistä. Vuonna 2027 tarvitaan kuitenkin uusi vertailukohta, eikä ensimmäinen toimintavuosi vielä kerro pitkän aikavälin vaikutuksista.

Toimilupien määrä kertoo kiinnostuksesta Suomen markkinaan. Se ei yksin kerro, kuinka suuri osuus pelaamisesta kanavoituu luvallisille toimijoille, miten kulutus jakautuu pelaajien välillä tai vähenevätkö haitat. Siksi uutiset.casino seuraa lisenssimallia näiden neljän mittarin kautta. Kun viranomaiset julkaisevat uutta aineistoa, samaa kehikkoa voidaan päivittää niin, että vuoden 2027 jälkeistä markkinaa verrataan samoihin lähtölukuihin.