Luvaton rahapelaaminen ja harmaa markkina

Rahapelimarkkinaa käsittelevissä uutisissa käytetään rinnakkain ilmaisuja luvaton, sääntelemätön, järjestelmän ulkopuolinen, offshore ja harmaa markkina. Ne eivät tarkoita täsmälleen samaa asiaa. Täsmällisin sana riippuu siitä, kuvataanko juridista luvallisuutta, kansallisen valvonnan ulkopuolella olevaa pelaamista vai yhtiön sijoittautumista.

“Luvaton” on oikeudellinen väite, ei yleinen synonyymi ulkomaiselle

Luvattomasta rahapelitoiminnasta voidaan puhua täsmällisesti silloin, kun toimintaa harjoitetaan ilman sellaista lupaa tai oikeutta, jonka sovellettava laki edellyttää. Pelkkä se, että yhtiö on ulkomainen, ei vielä kerro luvallisuudesta.

Vuoden 2027 järjestelmässä Suomen rahapelilaki soveltuu valtakunnan alueella harjoitettavaan tai sinne suunnattuun rahapelitoimintaan. Laki määrittelee Suomeen suunnatuksi toiminnaksi muun muassa sellaisen tarjonnan ja markkinoinnin, jolla pyritään mahdollistamaan ja edistämään rahapeleihin osallistumista erityisesti Suomessa. Kun lain tarkoittama toiminta kuuluu toimiluvan piiriin, sitä ei saa harjoittaa ilman Suomen toimilupaa.

Ennen 1.7.2027 Suomi perustuu vielä Veikkauksen yksinoikeuteen

Vuoden 2026 loppupuolella Suomen rahapelijärjestelmän käytännön lähtökohta on yhä Veikkauksen yksinoikeus. Ulkomaisia sivustoja on silti ollut suomalaisten käytettävissä, ja suomalaisten verkossa pelaamasta rahasta huomattava osa on suuntautunut järjestelmän ulkopuolelle.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuksessa arvioitiin, että vuonna 2021 yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle pelattiin 520–590 miljoonaa euroa. Se vastasi noin 30 prosenttia kaikesta rahapelaamiseen käytetystä rahasta ja noin puolta nettirahapelaamisen rahasta. Luvut eivät kuvaa vuoden 2026 markkinaa, mutta ne osoittavat, miksi järjestelmän kanavointi nousi lainsäädäntöuudistuksen keskiöön.

Nykyisessä järjestelmässä on ollut olennaista erottaa toisistaan itse ulkomaisella sivustolla pelaaminen ja se, saako ulkomainen toimija markkinoida rahapelejään Suomeen. Lainsäädännön kiellot ja valvontatoimet ovat kohdistuneet erityisesti toimeenpanoon ja markkinointiin, eivät tavallisen pelaajan rankaisemiseen pelkästä ulkomaisen palvelun käyttämisestä.

1.7.2027 jälkeen kansallisen lisenssin raja muuttuu paljon näkyvämmäksi

Uusi rahapelilaki jakaa markkinan yksinoikeuden piiriin jääviin peleihin ja kilpailulle avattaviin rahapeleihin. Kilpailulle avataan muun muassa kiinteä- ja muuttuvakertoiminen vedonlyönti, virtuaalivedonlyönti sekä sähköiset kasino-, bingo- ja raha-automaattipelit.

Näiden pelien tarjoaminen Suomessa tai Suomeen suunnattuna edellyttää rahapelitoimilupaa. Peliohjelmistojen toimittamiseen tulee lisäksi oma peliohjelmistotoimilupa. Suomen lisenssistä tulee siksi aiempaa selkeämpi juridinen raja sen välillä, ketkä kuuluvat suomalaisen valvonnan piiriin ja ketkä eivät.

Rahapelilain 75 § kieltää muun muassa rahapelien toimeenpanon ilman lain edellyttämää toimilupaa sekä luvattomien rahapelien Suomeen kohdistetun markkinoinnin. Rikoslakiin lisätty rahapelirikos puolestaan kattaa vakavampia lainvastaisia toimeenpano-, välitys- ja markkinointitekoja.

Harmaa markkina, musta markkina, sääntelemätön ja offshore

Kanavointiaste mittaa valvotun markkinan osuutta

Hallituksen esityksessä kanavointiaste määritellään rahapelaamisen osuudeksi, joka kohdistuu kansallisella lainsäädännöllä säänneltyyn ja kansallisen viranomaisen valvomaan rahapelitarjontaan. Jos esimerkiksi 90 prosenttia rahapelaamisen pelikatteesta syntyy toimiluvallisilla yhtiöillä, euromääräinen kanavointiaste olisi tätä yksinkertaistaen noin 90 prosenttia.

Mittarin vahvuus on selkeys: korkea kanavointi kertoo, että suurempi osa pelaamisesta tapahtuu sääntöjen ja valvonnan piirissä. Samalla se on vain yksi mittari. Hallituksen esitys itse korostaa, ettei kanavointia ole mielekästä maksimoida hinnalla millä hyvänsä, jos keinot samalla lisäävät rahapelihaittoja.

Siksi kanavointia pitäisi lukea yhdessä ainakin haittamittareiden, kokonaiskulutuksen, luvattoman tarjonnan koon, veropohjan ja kuluttajansuojan toimivuuden kanssa. Tätä kokonaisuutta käsitellään laajemmin kanavointia koskevalla taustasivulla.

Miksi pelaaminen siirtyy kansallisen järjestelmän ulkopuolelle?

Syitä ei voi palauttaa yhteen tekijään. Hallituksen esityksessä viitataan suomalaisille tehtyihin kyselyihin, joissa järjestelmän ulkopuoliseen pelaamiseen ovat vaikuttaneet muun muassa kertoimet ja palautusprosentit, suuremmat voitot, laajempi pelivalikoima, kokeilunhalu sekä bonukset.

Toisessa suunnassa vaikuttavat kansallisen järjestelmän luotettavuus, tunnistautumisen helppous, paikalliset maksutavat, kuluttajansuoja ja mahdollisuus ratkaista riitoja valvovan viranomaisen piirissä. Lisenssimallin yksi perusajatus on tehdä valvotusta tarjonnasta riittävän kilpailukykyistä samalla kun järjestelmän ulkopuolista tarjontaa rajoitetaan.

Tässä on sisäänrakennettu jännite. Erittäin tiukka sääntely voi heikentää lisenssin houkuttelevuutta sekä yhtiöille että pelaajille. Liian salliva sääntely taas voi nostaa kanavointia, mutta samalla lisätä haitallista kulutusta. Siksi kanavointiaste ei ole sama asia kuin onnistunut rahapelipolitiikka.

Miten luvatonta tarjontaa voidaan torjua?

Rahapelijärjestelmät käyttävät eri maissa erilaisia keinoja. Suomen uusi laki antaa viranomaiselle mahdollisuuksia puuttua lainvastaiseen toimintaan esimerkiksi kieltopäätöksillä ja seuraamusmaksuilla. Lainsäädäntöön kuuluu myös maksuliikenteeseen ja markkinointiin liittyviä valvontakeinoja.

Torjunta ei ole pelkkää verkkosivujen estämistä. Käytännössä tehokkuus riippuu siitä, kuinka nopeasti uudet verkkotunnukset ja markkinointikanavat tunnistetaan, miten maksuliikenteen rajoitukset toimivat, miten alustat noudattavat viranomaispäätöksiä ja ennen kaikkea siitä, kuinka houkutteleva luvallinen markkina on.

Valvonnan näkökulmasta keskeinen kysymys on myös toiminnan kohdistaminen Suomeen. Suomenkielinen sisältö on yksi laissa mainittu signaali, mutta arvio voi perustua myös muihin keinoihin, joilla pelaamista pyritään edistämään erityisesti Suomessa.

Mitä markkinan ulkopuolisuus merkitsee pelaajalle?

Pelaajan kannalta toimilupa kertoo ennen kaikkea siitä, minkä viranomaisen sääntelyä operaattori noudattaa ja missä pelaajan oikeuksia voidaan valvoa. Suomen toimiluvan piirissä oleva yhtiö kuuluu Suomen rahapelilain vaatimuksiin esimerkiksi tunnistautumisesta, peliestoista, markkinoinnista, varojen suojaamisesta ja valvonnasta.

Järjestelmän ulkopuolella pelaaminen voi vaikuttaa myös verotukseen. ETA-alueen ulkopuolisesta rahapelistä saatu voitto on Suomessa lähtökohtaisesti eri asemassa kuin Suomessa tai ETA-alueella lainmukaisesti tarjotusta pelistä saatu voitto. Tarkempi erittely löytyy rahapelivoittojen verotusoppaasta.

“Ei Suomen lisenssiä” ei silti yksin kerro kaikkea sivuston turvallisuudesta tai toisen maan valvonnasta. Journalistisesti olennaisinta on kertoa lukijalle täsmällisesti, minkä lisenssin alla yhtiö toimii, mitä markkinaa se tavoittelee ja mitä sääntöä viranomaisen mukaan on rikottu.