Ruotsin rahapeliuudistus seitsemän vuotta myöhemmin – mitä Suomi voi oppia?
Ruotsi siirtyi rahapelien lisenssimalliin vuonna 2019. Seitsemän vuotta myöhemmin suurin osa pelaamisesta on kansallisen valvonnan piirissä, mutta lisenssittömät palvelut eivät ole hävinneet. Tarkastelemme virallista dataa ja sitä, mitä Suomen heinäkuussa 2027 alkava kilpailu voisi oppia pohjoismaisesta vertailumaasta.
Ruotsin rahapeliuudistuksen tärkein tulos ei ole täydellinen kanavointi vaan kansallisen valvonnan huomattava laajeneminen. Ennen vuoden 2019 uudistusta viranomaiset arvioivat, että alle puolet kilpailuun avatun markkinan pelaamisesta tapahtui kotimaisen sääntelyn piirissä. Vuonna 2025 vastaava, uusilla menetelmillä arvioitu kanavointiaste oli 84 prosenttia. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta ne kuvaavat muutoksen mittaluokkaa.
Suomen kannalta Ruotsi on hyödyllinen vertailumaa, ei valmis toimintamalli. Suomen rahapelimarkkinalla käynnistyy 1. heinäkuuta 2027 osittainen kilpailu, jossa vedonlyönti ja nettikasinot avautuvat toimiluville mutta lotot, arvat ja fyysiset raha-automaatit jäävät yksinoikeuden piiriin. Ruotsissa kilpailun, verotuksen, markkinoinnin ja pelaajansuojan tasapainoa on muutettu useasti jo uudistuksen jälkeen. Se kertoo, ettei lisenssijärjestelmä valmistu avauspäivänä.
Lisenssi voi siirtää huomattavan osan pelaamisesta valvotuille palveluille. Samalla luvallisen tarjonnan kilpailukyky, peliestojen toimivuus ja lisenssittömän markkinan torjunta ratkaisevat, kuinka suuri osa pelaamisesta jää valvonnan ulkopuolelle. Ruotsin 84 prosentin kanavointi ei kerro yksin, ovatko pelihaitat vähentyneet.
Ruotsi uudisti rahapelimarkkinansa vuoden 2019 alussa
Ruotsin uudistusta alettiin valmistella tilanteessa, jossa internetin rahapelimarkkina oli jo kansainvälinen, mutta kansallinen sääntely perustui suurelta osin vanhoihin yksinoikeuksiin. Vuoden 2018 rahapelilailla perustettiin lisenssijärjestelmä, jonka tarkoituksena oli saada myös Ruotsiin suunnattu verkkopelaaminen ruotsalaisen toimiluvan ja valvonnan piiriin. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2019.
Uusi rakenne jakoi markkinan kaupalliseen verkkopelaamiseen ja vedonlyöntiin, yleishyödyllisiin arpajaisiin sekä valtiolle varattuihin rahapeleihin. Viranomaisen tehtäväksi tuli toimilupien myöntäminen ja ehtojen valvonta. Lisenssiyhtiöiltä edellytettiin muun muassa pelaajien tunnistamista, pelaamiskäyttäytymisen seurantaa, rajoituksia ja yhteyttä kansalliseen peliestojärjestelmään.
Ruotsin hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan uudistus pyrki myös sulkemaan luvattomat toimijat markkinan ulkopuolelle. Lähtökohta oli kaksijakoinen: kuluttajalle piti olla tarjolla riittävästi luvallisia vaihtoehtoja, mutta samalla pelaamisen haittoja vähentävien vaatimusten tuli koskea aiempaa suurempaa osaa todellisesta markkinasta. Jännite ei ole poistunut myöhempinä vuosina.
Suomelle tästä seuraa olennainen lähtökohta. Uusi rahapelilaki ei tee ulkomaista tarjontaa olemattomaksi, vaan rakentaa Suomen markkinalle sääntöjen mukaisen vaihtoehdon. Ratkaisevaa on, kuinka moni nykyinen pelaaja siirtyy käyttämään tätä vaihtoehtoa.
Ruotsin kanavointiaste 2023–2025: kehitys ei ole ollut nouseva
Spelinspektionen arvioi vuoden 2025 kanavointiasteeksi 84 prosenttia. Vuoden 2024 arvio oli 85 prosenttia ja vuoden 2023 vertailuluku 86 prosenttia. Kolmen viimeisimmän kokonaisen kalenterivuoden sarja osoittaa vakaata, mutta hieman alenevaa tasoa. Koska kyse on arvioista eikä kaikkien luvattomien sivustojen täydellisestä kirjanpidosta, muutaman prosenttiyksikön muutos ei yksin todista markkinan suunnan muuttumista.
Mittari koskee ensisijaisesti kilpaillun markkinan nettikasinoita ja vedonlyöntiä. Viranomainen arvioi tulosta pelaajakyselyllä ja verkkoliikenteen mittauksilla; kyse ei ole tarkasta yksittäisten pelitilien tai panosten laskennasta. Vuosien 2023–2025 tiedot pohjautuvat Spelinspektionenin vuosien 2024 ja 2025 kanavointijulkaisuihin.
Uudistusta edeltävää kanavointia Ruotsin viranomaiset kuvasivat alle 50 prosentiksi. Siihen verrattuna nykyinen taso on huomattavasti korkeampi. Alle 50 prosentin historiallista arviota ei kuitenkaan pidä yhdistää nykyiseen sarjaan samalle asteikolle ja laskea erotusta suoraan uudistuksen vaikutukseksi. Tuolloinen markkina, käytettävissä oleva tieto ja mittaustavat poikkesivat nykyisistä.
Vuoden 2025 mittauksessa 94 prosentin arvio koski sitä, kuinka moni rahapelaajista oli käyttänyt lisensoitua tarjontaa. Se ei tarkoita, että 94 prosenttia pelaajien kokonaiskulutuksesta olisi ohjautunut luvallisille sivustoille tai että muut kuusi prosenttia olisi pelannut pelkästään luvattomasti. Sama pelaaja voi käyttää sekä lisensoituja että lisenssittömiä palveluja. Kanavointiaste 84 prosenttia ja pelaajaosuus 94 prosenttia ovat siksi eri mittareita.
Myös pelimuodoissa on eroa. Viranomaisen mukaan vedonlyönti kanavoituu keskimäärin paremmin kuin nettikasinopelaaminen. Suomen kannattaa raportoida nämä erillisinä, sillä koko markkinan keskiarvo voi peittää alleen juuri sen tuoteryhmän, jossa lisenssittömät palvelut menestyvät parhaiten.
Lisensoidun markkinan pelikate kasvoi 28,2 miljardiin kruunuun
Vuonna 2025 Ruotsin lisenssiyhtiöiden yhteenlaskettu pelikate oli Spelinspektionenin alustavien tilastojen mukaan 28,2 miljardia kruunua. Vuoden 2024 vastaava luku oli noin 27,9 miljardia kruunua. Viranomaisen ilmoittama kasvu oli 1,3 prosenttia. Kyse on nimellislukujen muutoksesta; inflaatiota ei ole poistettu.
Nettikasinoiden ja vedonlyönnin muodostaman kaupallisen digitaalisen markkinan pelikate oli vuonna 2025 noin 18,4 miljardia kruunua, mikä vastasi noin 65:tä prosenttia lisensoidun koko markkinan pelikatteesta. Tämä on tärkeä ero Suomen tulevaa tilannetta arvioitaessa: Ruotsin 28,2 miljardin kruunun luku sisältää myös muita rahapelituotteita, eikä sitä voi käsitellä pelkkänä nettikasinomarkkinana. Euroopan rahapelimarkkinoiden tilastoissa käytetään toisenlaisia maakohtaisia arvioita, joten eri aineistojen lukuja ei voi yhdistää suoraan.
| Mittari | Arvo | Mitä luku kuvaa? |
|---|---|---|
| Kaikki lisensoitu rahapelaaminen 2024 | 27,9 mrd. SEK | Pelikatetta, ei pelaajien asettamien panosten kokonaismäärää. |
| Kaikki lisensoitu rahapelaaminen 2025 | 28,2 mrd. SEK | Alustava vuosiluku, kasvu 1,3 %. |
| Kaupallinen verkko- ja vedonlyönti 2025 | 18,4 mrd. SEK | Noin 65 % lisensoidusta kokonaispelikatteesta. |
| Spelpaus vuoden 2025 lopussa | n. 134 500 | Voimassa olevia kansallisia peliestoja; ei ongelmapelaamisen yleisyysluku. |
Tilastot kertovat, että luvallinen markkina on pysynyt mittavana ja kaupallinen verkkopelaaminen kasvoi vuonna 2025. Ne eivät kuitenkaan osoita, että vuoden 2019 laki olisi yksin kasvattanut tai vähentänyt rahapelaamista. Markkinaan vaikuttavat esimerkiksi ostovoima, kuluttajien siirtyminen digitaalisiin palveluihin, yhtiöiden tarjonta ja muut lainsäädäntömuutokset.
Talouskehityksellä on myös kääntöpuoli. Verotettava pelikate syntyy pelaajien panosten ja voittojen erotuksesta. Sen kasvu ei automaattisesti merkitse myönteistä yhteiskunnallista kehitystä, sillä sama luku kuvaa pitkällä aikavälillä myös pelaajien nettotappioita. Siksi talousluvut on luettava rinnakkain pelaamisen haittoja mittaavien tutkimusten kanssa.
Peliesto toimii markkinan infrastruktuurina – mutta sen käyttö ei yksin mittaa haittoja
Ruotsi otti lisenssimallin yhteydessä käyttöön kansallisen Spelpaus-peliestojärjestelmän. Pelaaja voi asettaa kiellon, jota rekisteröintiä edellyttävää pelaamista tarjoavien ruotsalaisen lisenssin haltijoiden on noudatettava. Viranomainen on lisäksi tarkentanut vuonna 2026 teknisiä tarkistuksia koskevia määräyksiä. Peliesto ei näin ole yksittäisen kasinon oma asiakasasetelma, vaan koko luvallisen markkinan yhteinen velvoite.
Vuoden 2025 lopussa Spelpaus-rekisterissä oli noin 134 500 estoa. Luku kertoo palvelun käytöstä ja sen laajuudesta, mutta ei suoraan sitä, kuinka monella ruotsalaisella on rahapeliongelma tai kuinka moni vältti sen pelieston ansiosta. Myös määräajan pituus ja henkilöiden yksilöllinen tilanne vaikuttavat siihen, mitä rekisteristä voidaan päätellä.
Pelaajansuoja on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä mahdollisuus sulkea pelitili. Esimerkiksi pelirajoilla voidaan vaikuttaa pelaamiseen eri tavoin kuin täydellä estolla. Ruotsin rahapelilakiin sisältyy toimiluvanhaltijan huolenpitovelvollisuus, jonka nojalla yhtiön on seurattava pelaamista ja reagoitava liiallisen pelaamisen merkkeihin. Nämä velvoitteet edellyttävät käytännön valvontaa myös lisenssin myöntämisen jälkeen.
Suomen rahapelieston ja muun pelaajansuojan käytännön toimivuudesta voidaan tehdä luotettavia päätelmiä vasta uuden järjestelmän alettua. Ruotsin kokemus puoltaa kansallisen rekisterin teknistä luotettavuutta, riittävän kattavia tarkistuksia ja johdonmukaista valvontaa. Se ei ole näyttöä siitä, että pelihaitat automaattisesti vähenisivät lisenssin käyttöönotolla.
Suomi ja Ruotsi: sama veroprosentti, erilainen bonusmalli
Ruotsin ja Suomen järjestelmissä on yhteisiä piirteitä, mutta pelkkä ”pohjoismainen lisenssi” peittää merkittäviä sääntöeroja. Ruotsin nykyinen verokanta on 22 prosenttia verotettavasta pelikatteesta. Suomen uuden toimilupamallin mukainen arpajaisvero on 22 prosenttia toimiluvan perusteella tarjottujen rahapelien tuotosta 1. heinäkuuta 2027 alkaen. Samanprosenttinen vero ei kuitenkaan tee kustannusrakenteista identtisiä: valvontamaksut, tekniset velvoitteet ja markkinointimahdollisuudet eroavat.
| Kysymys | Ruotsi | Suomi 2027 |
|---|---|---|
| Markkinan avaus | 1.1.2019 | 1.7.2027 |
| Vedonlyönti ja nettikasinot | Toimiluvallinen kilpailu | Toimiluvallinen kilpailu |
| Lotto ja osa muista peleistä | Osin valtiolle tai yleishyödyllisille toimijoille varattuja | Raha-arpajaiset ja veikkauspelit jäävät yksinoikeuteen |
| Vero pelituotosta | 22 % verollisesta pelikatteesta (1.7.2024 alkaen) | 22 % toimiluvan nojalla tarjottujen rahapelien tuotosta |
| Bonusten pääsääntö | Kaupallisilla toimijoilla bonus vain ensimmäisellä pelikerralla; laissa rajattuja poikkeuksia yleishyödyllisille peleille | Uusille asiakkaille ei perinteistä talletusbonusta; maltillinen bonuspeliraha mahdollista vakiintuneessa asiakassuhteessa |
| Markkinointi | Laissa kohtuullisuusvaatimus ja muuta kohdentamista koskevia rajoituksia | Laissa yksilöidyt sallitut kanavat, maltillisuusvaatimus ja erilliset kiellot |
| Kansallinen peliesto | Spelpaus lisenssimarkkinalla | Valtakunnallinen peliestojärjestelmä uuden lain mukaisesti |
Bonusehto on huomionarvoinen. Ruotsin kaupalliset toimijat saavat pääsääntöisesti tarjota bonuksen vain pelaajan ensimmäisellä pelikerralla saman toimiluvanhaltijan peleissä. Suomessa lain 25–26 §:n mukaan puolestaan kielletään perinteinen uusille pelaajille suunnattu ilmaispeli- ja alennusmalli, mutta sallitaan ehdollisesti maltillinen bonuspeliraha vakiintuneen asiakassuhteen aikana. Suomen bonuspelirahaa koskevan sääntelyn mukaan kierrätysvaatimus saa olla enintään viisinkertainen.
Erilaiset säännöt vaikuttavat siihen, millä tavoin luvalliset nettikasinot pyrkivät hankkimaan asiakkaita ja pitämään heistä kiinni. Suomen markkinalla voi korostua palvelun käytettävyys, tuotteiden saatavuus ja asiakaspalvelu enemmän kuin avausbonuksilla kilpaileminen. Se on perusteltu mahdollinen seuraus sääntelystä, ei vielä mitattu vaikutus tulevaan markkinaan.
Myös mainonta eroaa. Ruotsin lainsäädäntö korostaa markkinoinnin kohtuullisuutta, kun taas Suomen rahapelilain 51 § listaa sallitut markkinointikanavat ja kieltää muun kuin lain salliman markkinoinnin. Suomessa rajoituksia on myös suoramarkkinoinnissa ja sponsoroinnissa. Tarkemmat suomalaiset säännöt ovat rahapelimainonnan analyysissä.
Miksi lisenssittömät nettikasinot eivät kadonneet?
Ruotsin vuoden 2025 kanavointiarvio jättää edelleen osan kilpaillun rahapelimarkkinan pelaamisesta kansallisen lisenssijärjestelmän ulkopuolelle. Tästä ei voi suoraan päätellä, kuinka monta kasinoa toimii luvatta tai kuinka monta pelaajaa käy yksinomaan niillä. Se kuitenkin osoittaa, että pelkkä toimilupien tarjoaminen ei poista markkinan ulkopuolisia vaihtoehtoja.
Spelinspektionen kuvasi kesäkuussa 2026 alkuvuoden toimia, joissa se oli määrännyt kieltoja lisenssittömille toimijoille ja puuttunut luvattoman rahapelaamisen mainontaan. Viranomaisen mukaan yksittäisille sivustoille asetetut kiellot saattoivat vähentää liikennettä, mutta vaikutukset vaihtelivat. Osa toimijoista muutti toimintatapojaan tai käytti useita verkkosivustoja.
Suomessa luvattoman rahapelaamisen torjuntaan liittyvät kysymykset tulevat ajankohtaisiksi jo ennen kilpailun avautumista. Luvallisia operaattoreita on saatava riittävästi ja niiden on pystyttävä tarjoamaan kuluttajien tarvitsemia palveluita. Samaan aikaan valvontaviranomaisella on oltava uskottavat keinot puuttua luvattomaan toimintaan ja markkinointiin. Suomen rahapelivalvonnan onnistuminen ei siten ratkea lupahakemusten lukumäärällä.
Ruotsin kokemuksesta ei pidä tehdä yksioikoista väitettä, jonka mukaan vero tai bonussäännöt olisivat syynä luvattoman markkinan kokoon. Pelaajien valintoihin vaikuttavat useat samanaikaiset tekijät, eikä käytettävissä oleva aineisto erota niiden vaikutuksia toisistaan. Erityisesti kanavoinnin heilahtelua ei voi selittää yhdellä säädösmuutoksella ilman erillistä tutkimusasetelmaa.
Viisi oppia, jotka Suomen pitäisi ottaa huomioon
- Seuraa kanavointia pelimuodoittain. Nettikasinoiden ja vedonlyönnin yhteinen prosentti antaa vain yleiskuvan. Ruotsissa vedonlyönti kanavoituu paremmin kuin nettikasinot. Suomessa samaa mittausta kannattaa täydentää erillisillä laskentamenetelmillä ja avoimilla epävarmuusarvioilla.
- Älä pidä avauspäivää uudistuksen loppuna. Ruotsi on muuttanut verotusta ja tarkentanut lisenssittömään pelaamiseen kohdistuvia valvontatoimia vielä vuosia vuoden 2019 jälkeen. Suomen on seurattava, toimivatko sen omat säännöt käytännössä, ja perusteltava mahdolliset muutokset aineistolla.
- Pidä pelaajansuoja näkyvänä ja yhteisenä. Spelpaus osoittaa, miten kansallinen peliesto voidaan rakentaa osaksi luvallisen markkinan perusrakennetta. Suomessa tarvitaan lisäksi tietoa siitä, miten pelirajat ja huolenpitotoimet toteutuvat eri toimijoilla.
- Selvitä, mitä luvattoman pelaamisen osuudelle tapahtuu. Ruotsin valvontauutiset osoittavat, että tarjonta pystyy vaihtamaan verkkotunnuksia ja markkinointikanavia. Suomelle olennainen mittari on myös se, kuinka moni uudelle markkinalle siirtyvä pelaaja käyttää edelleen luvattomia palveluja.
- Arvioi markkinan kokoa ja pelihaittoja yhdessä. Lisensoidun pelikatteen kasvu ei ole itsessään osoitus onnistumisesta. Sen rinnalle tarvitaan riippumatonta tutkimusta riskipelaamisesta, tappioiden keskittymisestä ja avun tarpeen muutoksista.
Nämä ovat analyysin tulkintoja Ruotsin aineistosta, eivät viranomaisen Suomelle antamia ohjeita. Suomen lähtötilanne poikkeaa myös Ruotsin vuoden 2019 tilanteesta esimerkiksi Veikkauksen nykyisen aseman, uuden lain bonusmallin ja markkinointikanavien osalta. Suomen rahapeliyhtiöiden kilpailuasemaa on siksi syytä tarkastella erikseen.
Näistä tunnusluvuista Suomen vuoden 2027 uudistuksen tuloksia pitäisi seurata
Ensimmäinen vertailukelpoinen kokonainen toimintavuosi on 2028, sillä uusi kilpailtu markkina alkaa kesken vuotta 2027. Jo vuoden 2027 jälkipuoliskosta voidaan kerätä tietoja, mutta kuuden kuukauden lukuja ei pidä verrata suoraan kokonaisiin aiempiin vuosiin. Lisäksi alkuvaiheessa markkinalle siirtyvät toimijat ja pelaajat voivat muuttaa tilastoja väliaikaisesti.
| Mittari | Mitä tulisi julkaista? | Miksi? |
|---|---|---|
| Kanavointi | Vedonlyönti ja nettikasinot erillisinä, menetelmä ja epävarmuus | Koko markkinan keskiarvo peittää tuoteryhmien erot. |
| Rahapelien kulutus | Pelikatteen määrä ja muutos sekä mahdollisuuksien mukaan kulutus pelaajaa kohti | Kanavoinnin kasvu ei yksin kerro pelaamisen kokonaiskehityksestä. |
| Pelihaitat | Riippumattomat väestötutkimukset, riskipelaaminen ja palvelujen kuormitus | Valvontatulos ja haittatulos on erotettava toisistaan. |
| Pelaajansuoja | Peliestojen määrät, käyttö, tarkistusten toimivuus ja pelirajojen toteutuminen | Järjestelmän käytännön vaikutuksia voidaan arvioida. |
| Valvonta | Puuttumiset luvattomaan tarjontaan, kiellot ja niiden seuranta | Pelkkä lupamäärä ei kerro valvonnan kattavuudesta. |
Tärkeää on myös määritellä kanavoinnin lähtötaso. Rahapelimarkkinan kanavointia käsittelevässä taustassa kuvataan KKV:n aiempia arvioita Suomen lisenssijärjestelmän ulkopuolisesta pelaamisesta. Ne kuvaavat omia tutkimusvuosiaan, eivät vuoden 2026 tarkkaa nykytilannetta. Ruotsin prosentteja ei myöskään voi sellaisenaan asettaa Suomen tavoitteeksi ilman samaa tuoteryhmää ja mittausmenetelmää.
Miten analyysi on koottu – ja mitä sen luvut eivät todista?
Analyysin tiedot perustuvat 12. lokakuuta 2026 mennessä julkaistuihin viranomaistilastoihin, lakiteksteihin ja alkuperäisiin uudistusasiakirjoihin. Tuorein käytetty täysi tilastovuosi on 2025. Ruotsin kanavointisarja kattaa kolme viimeisintä julkaistua täyttä vuotta, 2023–2025. Suomen vuoden 2027 tilanteesta kerrotut vaikutukset ovat arvioita, ellei niitä erikseen esitetä voimassa olevan lain sisältönä.
Markkinan ”liikevaihto” on ruotsalaisessa tilastoinnissa käytetty nimitys, mutta tässä rahamäärästä käytetään täsmällisempää sanaa pelikate: pelaajien panokset vähennettyinä maksetuilla voitoilla. Luvut ovat Ruotsin kruunuissa, jotta valuuttakurssit eivät muuta aikasarjaa. Vuoden 2025 markkinaluvut ovat alustavia eikä niitä ole oikaistu inflaatiolla. Kanavointiaste puolestaan perustuu arviointiin, jossa käytetään kyselytutkimusta ja verkkoliikennettä; se ei ole virheettömästi havaittu osuus.
Keskeinen johtopäätös on siksi rajattu: Ruotsi on siirtänyt huomattavan osan kilpailusta kansalliseen lisenssijärjestelmään, mutta se ei ole kyennyt poistamaan luvattoman pelaamisen markkinaa. Suomen onnistumista ei tule arvioida pelkällä uusien toimilupien määrällä tai verokertymällä. Vasta kanavoinnin, pelaamisen määrän ja haittojen yhteinen tarkastelu kertoo, miten vuoden 2027 uudistus toimii.
Keskeiset lähteet
- Spelinspektionen 15.6.2026: Kanaliseringsgrad på den svenska spelmarknaden 2025
- Spelinspektionen 1.9.2025: Kanaliseringsgrad på den svenska spelmarknaden 2024
- Spelinspektionen 24.2.2026: Spelbolag med svensk licens omsatte 28,2 miljarder kronor under 2025
- Spelinspektionen: viralliset markkinatilastot ja vuosikohtaiset taulukot
- Ruotsin hallitus 2018: En omreglerad spelmarknad, Prop. 2017/18:220
- Ruotsin parlamentti: Spellag (2018:1138), etenkin luvut 14–15
- Skatteverket: Ruotsin rahapeliveron määräytyminen ja 22 prosentin verokanta
- Spelinspektionen 5.6.2026: luvattoman pelaamisen valvonta alkuvuonna 2026
- Spelinspektionen: Spelpaus ja kansallinen peliestojärjestelmä
- Suomi: rahapelilaki 10/2026, erityisesti 25–26 ja 51–56 §
- KKV 19.6.2024: Lisenssijärjestelmä ei yksin ratkaise rahapelimarkkinan ongelmia
Ensisijaisina lähteinä käytetään lakia, viranomaisaineistoja ja toimijoiden omia alkuperäisiä julkaisuja. Yhtiön omaa arviota ei esitetä viranomaisen vahvistamana tietona.