Hollannin rahapeliviranomainen Kansspelautoriteit on perunut arpajaisluvan, joka oli saatu jalkapalloseura Quick Boysin nimissä identiteettipetoksella. Viranomaisen mukaan tuntematon henkilö esiintyi lupahakemuksessa seuran puheenjohtajana ja onnistui saamaan luvan hyväksytyksi.
Katwijkissa toimiva Quick Boys ei ollut hakenut arpajaislupaa eikä osallistunut luvan nojalla rakennettuihin verkkosivustoihin. KSA kuvaa seuraa itse petoksen uhriksi.
Luvan saanut taho käytti Quick Boysin nimeä useiden verkkosivustojen perustamiseen. Niillä tarjottiin arpoja ja pyydettiin käyttäjiltä tietoja, minkä vuoksi viranomainen varoitti kuluttajia syöttämästä sivuille nimeä, osoitetta, sähköpostia, puhelinnumeroa tai pankkitietoja.
Lue myös: Mitä rahapelilisenssi kertoo toimijasta?
Tapauksen poikkeuksellinen piirre on se, että huijaus ei perustunut pelkkään väärennettyyn lupamerkkiin verkkosivulla. Petoksen tekijä oli ensin saanut aidon viranomaisluvan toisen organisaation nimissä ja käyttänyt vasta sen jälkeen luvan uskottavuutta sivustojen rakentamiseen.
KSA kutsuu tapausta ammattimaisesti toteutetuksi petokseksi. Viranomainen ei ole julkistanut tekijän henkilöllisyyttä eikä tiedottanut siitä, kuinka paljon rahaa sivustojen kautta mahdollisesti ehdittiin kerätä.
Lupa on nyt peruttu. Samalla KSA muistuttaa, että kuluttajan kannattaa tarkistaa rahapelitoimijan tai arpajaisten lupa viranomaisen omista rekistereistä eikä luottaa pelkästään verkkosivulla näkyvään väitteeseen.
Lue myös: Luvaton rahapelaaminen – mitä sillä tarkoitetaan?
Tapaus nostaa esiin myös lupaprosessin toisen puolen. Rahapelivalvonnassa tarkastetaan tavallisesti yhtiöiden omistajia, vastuuhenkilöitä, taloutta ja toimintasuunnitelmia, mutta tässä petos kohdistui jo hakijan henkilöllisyyteen. Jos hakija onnistuu esiintymään luotettavana organisaationa, viranomaisen myöhempi valvonta alkaa väärästä lähtötiedosta.
Suomessa sama kysymys tulee ajankohtaiseksi uuden lisenssimarkkinan myötä. Poliisihallitus käsittelee parhaillaan ensimmäisiä rahapelilain mukaisia hakemuksia, joissa hakijoiden luotettavuutta ja sopivuutta arvioidaan muun muassa rekisteriotteiden, todistusten ja muiden selvitysten avulla.
Hollannin tapaus ei tarkoita, että Suomen hakujärjestelmässä olisi havaittu vastaava ongelma. Se osoittaa kuitenkin konkreettisesti, miksi hakijan ja vastuuhenkilöiden tunnistaminen on lupavalvonnan ensimmäisiä turvakerroksia.
Lue myös: Näin Suomen rahapelivalvonta muuttuu vuonna 2027
Pelaajan näkökulmasta pelkkä lisenssin numero tai viranomaisen logo ei myöskään aina riitä. Olennaista on, täsmäävätkö luvassa mainitut yhtiö, verkkotunnus ja kaupallinen nimi siihen palveluun, jossa pelaaja asioi.
Quick Boys -tapauksessa juuri tunnetun yhdistyksen nimi teki huijauksesta uskottavan. Kun seura havaitsi, ettei sillä ollut mitään tekemistä luvan tai sivustojen kanssa, viranomaisen oli peruttava lupa ja varoitettava käyttäjiä erikseen.
Hollannin valvoja kertoo nähneensä viime aikoina tapauksia, joissa yhdistysten nimiä tai lupa-asemaa käytetään väärin. Quick Boysin tapaus on silti erityisen vakava, koska väärinkäyttö ulottui itse viralliseen lupahakemukseen asti.