Pohjoismaiden rahapelimarkkinoilla pelkkä valvonnan kiristäminen ei välttämättä riitä ohjaamaan pelaamista lisensoituihin palveluihin. Bird & Birdin, Taylor Wessingin ja Nordic Legalin juristit korostavat, että luvallisen markkinan pitää samalla pysyä riittävän kilpailukykyisenä ja houkuttelevana.
Kommentit julkaistiin ennen Kööpenhaminassa 22.–23. lokakuuta järjestettävää Scandinavian & Nordic Gaming Show -tapahtumaa. Aihe on Suomessa erityisen ajankohtainen, sillä nykyinen yksinoikeusjärjestelmä vaihtuu lisenssimalliin 1. heinäkuuta 2027.
Taylor Wessingin juristi Gabriel Danyeli nosti esiin tasapainon valvonnan ja markkinan kilpailukyvyn välillä. Hänen mukaansa luvattomiin toimijoihin kohdistuva tehokas valvonta voi parantaa kanavointia, mutta liian rajoittava järjestelmä tai pelaajan näkökulmasta heikko laillinen tarjonta voi samalla ohjata kysyntää lisenssimarkkinan ulkopuolelle.
Kanavoinnilla tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa rahapelaamisesta tapahtuu järjestelmän sisällä lisensoiduilla palveluilla. Suomen uudistuksen keskeinen tavoite on nostaa tätä osuutta nykyisestä ja tuoda suurempi osa digitaalisesta rahapelaamisesta kotimaisen valvonnan piiriin.
Lue lisää: Mitä rahapelimarkkinan kanavointi tarkoittaa?
Bird & Birdin asianajaja Pia Ek vertasi Pohjoismaiden erilaisia markkinamalleja. Ruotsi ja Tanska avasivat digitaalisia rahapelimarkkinoitaan lisenssikilpailulle jo aiemmin, kun taas Suomi ja Norja ovat nojanneet valtion yksinoikeuteen.
Ekin mukaan erot selittyvät ennen kaikkea markkinarakenteella. Verkossa tarjottavat rajat ylittävät palvelut ovat tehneet monopolimallien kanavoinnista vaikeampaa, koska pelaajalla on käytännössä pääsy laajaan kansainväliseen tarjontaan riippumatta siitä, millainen kansallinen järjestelmä on rakennettu.
Suomen uudistus pyrkii ratkaisemaan juuri tätä ongelmaa. Uudessa mallissa lisensoidut yhtiöt voivat tarjota vedonlyöntiä ja nettikasinopelejä suomalaisille, mutta niiden toimintaa rajaavat esimerkiksi lisenssiehdot, verotus, markkinointisäännöt, peliestot ja valvonta.
Ekin mukaan kanavointi ja pelaajansuoja eivät ole automaattisesti ristiriidassa keskenään. Molemmat tavoitteet vaativat kuitenkin sääntöjen kalibrointia niin, ettei lisensoidusta markkinasta tehdä pelaajalle merkittävästi heikompaa vaihtoehtoa samalla, kun luvattomaan tarjontaan puututaan.
Lue lisää: Suomen rahapelivalvonta muuttuu vuonna 2027
Nordic Legalin toimitusjohtaja Morten Ronde painotti samaa asiaa mustan markkinan torjunnassa. Valvonta on hänen mukaansa tarpeellinen osa kokonaisuutta, mutta se ei toimi yksinään, jos luvallinen tarjonta menettää vetovoimansa.
Ronde nosti lisäksi esiin vastuullisen pelaamisen kehityksen. Järjestelmät ovat siirtymässä jälkikäteen tehtävistä toimenpiteistä kohti pelaamisen käyttäytymisdataan perustuvaa varhaisempaa riskien tunnistamista ja yksilöllisempiä puuttumiskeinoja.
Suomelle keskustelu tulee vaiheessa, jossa suuri osa käytännön säännöistä on jo tiedossa mutta markkinan todellinen käyttäytyminen vielä testaamatta. Ensimmäisten lisenssivuosien aikana selviää, kuinka hyvin suomalaiset pelaajat siirtyvät luvan saaneiden palvelujen asiakkaiksi ja kuinka paljon pelaamista jää järjestelmän ulkopuolelle.
Lue lisää: Suomen rahapelilisenssit – hakijat ja lupapäätökset
Valvontaa ei silti voi erottaa kanavoinnista. Maksuliikenteen estot, markkinoinnin valvonta ja puuttuminen ilman lupaa toimiviin palveluihin ovat keinoja, joilla viranomainen voi vaikeuttaa lisensoimattomien yhtiöiden pääsyä Suomen markkinalle.
Juristien viesti on pikemminkin se, että rinnalle tarvitaan toimiva luvallinen markkina. Suomen järjestelmä joutuu siksi tasapainottamaan pelaajansuojaa, kilpailukykyä ja valvontaa samanaikaisesti, eikä onnistumista voi mitata pelkästään sillä, kuinka monta kieltopäätöstä viranomainen tekee.
Ensimmäinen konkreettinen mittari tulee olemaan kanavointiaste lisenssimarkkinan käynnistymisen jälkeen. Mikäli suuri osa pelaamisesta pysyy suomalaisilla toimiluvilla toimivissa palveluissa, uudistus saavuttaa keskeisen tavoitteensa. Heikko kanavointi puolestaan pakottaisi arvioimaan sekä valvonnan tehoa että luvallisen tarjonnan kilpailukykyä uudelleen.