Suomen vuoden 2027 rahapelimarkkinaa varten valmisteltu sääntely saa suoraa arvostelua pelihaittojen ehkäisyn asiantuntijoilta. Peluuri ja Sininauhaliitto katsovat, että rahapelilain perusteella laadituissa asetusluonnoksissa on jätetty käyttämättä mahdollisuus määrätä rahapeliyhtiökohtaisista tappiorajoista. Järjestöjen kannanotot on koottu Peluurin verkkosivuille elokuusta marraskuuhun ulottuvan lausuntokierrosten seurannan yhteyteen.
Rahapelilain 32 §:ssä annetaan valtioneuvostolle mahdollisuus säätää toimiluvanhaltijakohtaisista vuorokausi-, kuukausi- ja vuosikohtaisista enimmäistappiorajoista tietyissä pelimuodoissa. Niihin kuuluvat muun muassa verkon kolikkopelit, sähköiset kasinopelit ja virtuaalivedonlyönti. Lain sanamuoto on mahdollistava: se ei itsessään tarkoita, että sama enimmäisraja olisi jo määrätty kaikkien tulevien nettikasinoiden asiakkaalle.
Peluuri ja Sininauhaliitto arvostelevat nimenomaan sitä, että kesällä lausunnoille lähetetyissä asetusluonnoksissa tätä toimiluvanhaltijakohtaista mahdollisuutta ei käytetty. Järjestöjen mukaan asetusvalmistelu ei näin vastaa riittävällä tavalla muuttuvan rahapelimarkkinan haittariskeihin. Kyse on niiden lausunnossa esitetystä arviosta, ei vielä vahvistetusta uudesta rajoituksesta tai tuoreesta lakimuutoksesta.
Eri operaattorien välille jakautuva pelaaminen on ongelman ytimessä. Pelaaja voi avata tilejä useaan rahapeliyhtiöön, jolloin yhden palvelun oma kulutusraja ei automaattisesti kerro kokonaisuudesta. Vaikka jokainen yhtiö toteuttaisi omat pelaajansuojatoimensa, pelaajan yhteenlasketut tappiot saattavat jäädä niiden yhteisen tarkastelun ulkopuolelle.
Peluuri on esittänyt myös pidemmälle menevää muutosta. Sen mukaan Suomen keskitetyn peliestorekisterin tekninen toteutus pitäisi rakentaa niin, että sen avulla voitaisiin myöhemmin ottaa käyttöön kaikkia lisensoituja peliyhtiöitä koskevat yhteiset rahansiirto- ja tappiorajat. Nyt valmisteilla oleva peliestorekisteri on järjestelmä, jolla estetään pelaaminen toistaiseksi tai määräajaksi. Se ei ole sama asia kuin valmis yhteinen talletus- tai tappiorajajärjestelmä.
Ehdotus nostaa esiin eron kahden ratkaisun välillä. Toimiluvanhaltijakohtainen raja olisi käytössä vain yhdessä yhtiössä. Keskitetty, kaikkia toimiluvanhaltijoita koskeva raja taas voisi huomioida pelaamisen useassa eri palvelussa. Peluuri pitää jälkimmäistä tehokkaampana ratkaisuna ja toivoo, että tekninen toteutus mahdollistaisi sen myös myöhemmin. Peliestorekisterin toimintakatkoja käsittelevässä uutisessamme on avattu jo aiemmin rekisterin käytännön toimintaa koskevaa keskustelua.
Tappiorajojen lisäksi Peluuri on lausunnoissaan nostanut esille raaputusarpojen lahjoittamista koskevan lakimuutoksen. Se suhtautuu kielteisesti ehdotukseen, jonka perusteella arvan voisi antaa toiselle henkilölle ja voiton lunastaminen sallittaisiin lahjansaajalle. Järjestö painottaa erityisesti lasten ja nuorten pelihaittoja. Eduskunnan marraskuinen valiokuntakäsittely on kuitenkin erillinen lainsäädäntöasia, eikä se ratkaise nettikasinoiden tappiorajoja.
Sisäministeriö lähetti rahapelilain nojalla laadittuja asetuksia lausuntokierrokselle 10. kesäkuuta, ja lausuntoaika päättyi 5. elokuuta. Kannanotto kohdistuu kyseiseen valmisteluaineistoon. Marraskuussa ei ole tämän perusteella päätetty yhteisistä tappiorajoista, eikä Peluurin vaatimus merkitse automaattista muutosta jo hyväksyttyyn lakiin.
Uusi nettikasino- ja vedonlyöntimarkkina avautuu 1. heinäkuuta 2027. Sitä ennen valmistellaan vielä valvonnan teknisiä määräyksiä, luvanhaltijoiden menettelyjä ja muuta toimeenpanoa. Suomen rahapelilisenssien tilannesivulta löytyvät tulevan järjestelmän keskeiset ajankohdat. Peluurin lausuntojen perusteella yksi avoimista kysymyksistä on, kuinka suuren osan pelaamisen rahallisesta riskistä valvonta voi seurata yhtiökohtaisesti ja kuinka paljon jää pelaajan omien, erillisten tilien varaan.

