Pelasi rahapelejä vuoden aikana
THL:n väestötutkimuksen vastaajista.
Kirjoita vähintään kaksi merkkiä.
Voit peruuttaa tilauksen myös peruutussivulla.
Rahapeleihin osallistuminen on vähentynyt, mutta rahapeliongelman riskiä kuvaavat tutkimustulokset ovat huolestuttavia. Tämä sivu kokoaa THL:n julkaistut luvut ja selittää, mitä väestötutkimuksesta voi – ja mitä siitä ei voi – päätellä.
THL:n väestötutkimuksen vastaajista.
Muutos vuoteen 2023: −8 prosenttiyksikköä.
Osuus tutkimuksen perusjoukosta, ei kaikista rahapelaajista.
THL:n tutkimuksen kulutusjakaumaa kuvaava havainto.
Viimeisen 12 kuukauden aikana rahapeleihin osallistuneiden osuus väestötutkimuksen vastaajista. Vuosia 2020, 2021 tai 2022 ei täytetä kaavioon arvauksilla.
Mittari: osuus väestöstä, joka ilmoitti pelanneensa rahapelejä 12 edeltävän kuukauden aikana. Muutos 2019–2023: −8 prosenttiyksikköä; tämä ei tarkoita, että rahapeleihin käytetty rahamäärä olisi vähentynyt saman verran. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), raportti 15/2024 ↗.
Vuoden 2023 tutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista kertoi pelanneensa rahapelejä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Vastaava osuus oli vuonna 2019 78 prosenttia. Lukujen ero kertoo osallistumisen yleisyyden muutoksesta tutkimusvuosien välillä, ei pelaajien tarkkaa määrää jokaisena välivuotena.
Osallistumisen väheneminen ei suoraan kerro yksittäisten pelaajien käyttämästä rahamäärästä. Rahapelaamiseen osallistuvien ihmisten määrä ja rahapelaamisen kokonaiskulutus ovat eri mittareita. Rahapeliyhtiön ilmoittama pelikate kuvaa puolestaan pelaajien panosten ja voittoina palautetun rahan erotusta.
THL:n tutkimuksessa riskitason osuus kasvoi vuoden 2019 vertailusta vuoden 2023 tutkimukseen. Tulosten tulkinnassa on huomioitava tutkimuksen mittarit ja menetelmämuutokset.
Huomaa asteikko: palkkien täysi leveys vastaa viittä prosenttia, ei sataa prosenttia. Lähteen tutkimusmittarit ja tiedonkeruutavat on tarkistettava ennen päätelmää yksilötason muutoksista. Lähde: THL, Suomalaisten rahapelaaminen 2023 ↗.
Vuoden 2023 tutkimuksessa vähintään kohtalaisen rahapeliongelman riskin tasolla pelanneiden osuus oli 4,2 prosenttia. Vuoden 2019 vertailutieto oli noin kolme prosenttia. Tämä mittaa tutkimuksessa määriteltyä riskitasoa, eikä prosenttilukua pidä esittää lääkärin diagnosoiman rahapeliriippuvuuden yleisyytenä.
Rahapeliongelman riskiä koskevia prosentteja ei myöskään voi sellaisenaan kertoa millä tahansa väestöluvulla. Tutkimuksen perusjoukko, ikärajaukset, painotukset ja vastauskäyttäytyminen vaikuttavat siitä laskettavaan henkilömäärään.
Ongelmallisen pelaamisen tunnistamista ja avun saamista käsittelevät omat sivunsa: Rahapeliriippuvuus ja Apua rahapeliongelmaan. Tämän sivun tehtävä on kuvata ilmiön yleisyyttä tutkimusaineistossa, ei antaa yksilöllistä hoitoneuvontaa.
THL:n vuoden 2023 tutkimuksessa rahapelaamisen kokonaiskulutus keskittyi voimakkaasti pienelle osalle pelaajista.
THL:n vuoden 2023 kyselytutkimuksen mukaan 2,2 prosenttia rahapelejä pelanneista vastasi noin puolesta rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta. Kyseessä on tutkimusaineistosta laskettu osuus pelaajista ja heidän ilmoittamastaan kulutuksesta, ei suoraan rahapeliyhtiöiden tilitietojen jakauma.
Havainto auttaa tulkitsemaan osallistumisasteen ja kulutuksen välistä eroa: harvempi ihminen voi pelata, vaikka rahankäyttö kasautuisi pienelle ryhmälle. Tuloksesta ei kuitenkaan pidä päätellä, että kaikki paljon kuluttavat henkilöt täyttäisivät ongelmapelaamisen kriteerit.
Kaikki sivun osallistumis-, haitta- ja kulutustiedot perustuvat samaan THL:n väestötutkimussarjaan. Mitään puuttuvaa lukua ei ole arvioitu oman mallin avulla.
Kyselyyn perustuva tutkimustulos, ei pelaajatilien tai yhtiöiden transaktiotilasto. Kyselyjen otanta, kohdeväestö ja mittarit on kuvattu alkuperäisessä tilastoraportissa.
Lue alkuperäinen tilastoraportti ↗Väestön pelaaminen, markkinan koko ja yritysten talous vaativat eri lähteet.