Raha-automaattien historia Suomessa – pajatsosta digipeliin

Raha-automaateista tuli Suomessa arkisia pelejä kauan ennen nettipelaamista. Pajatso, hedelmäpelit ja videopokeri seurasivat toisiaan, mutta samalla muuttui myös automaattien sijoittelua, hallintaa ja pelihaittoja koskeva keskustelu.

1920-luvulla laitteet ilmestyivät Suomeen

Suomen raha-automaattitoiminnan alku sijoittuu 1920-luvun puoliväliin. Laitteita alkoi näkyä julkisissa tiloissa aikana, jolloin rahapelaamiseen liittyvää sääntelyä vasta rakennettiin. Automaattien omistuksesta ja niiden tuoton käytöstä kiisteltiin: rahaa voitiin kerätä niin kaupallisille toimijoille kuin yhteiskunnallisiin tarkoituksiin.

Vuonna 1933 oikeus automaattien käytettävänä pitämiseen rajattiin hyväntekeväisyyttä ja muuta yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville yhteisöille. Rajoituksen tarkoitus oli ohjata toiminta ja sen tuotot valvotumpaan järjestelmään. Tämä loi pohjaa myöhemmälle Raha-automaattiyhdistykselle.

Pajatso rakensi automaattiperinteen

Raha-automaattiyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1938. Veikkauksen vuonna 2018 julkaiseman historiallisen tiedotteen mukaan sen toiminnan alkuvaiheessa oli 670 pajatsoa ravintoloissa eri puolilla Suomea. Pelissä kolikkoa lyötiin metallisen kentän läpi, mikä erosi myöhemmistä sähköisistä peleistä.

Pajatsosta tuli vuosikymmeniksi suomalaisen rahapelaamisen tunnistettava laite. Veikkauksen mukaan RAY poisti pajatsot valikoimastaan vuonna 2015. Vuonna 2018 Veikkaus käytti pelin nimeä myös raaputusarvassa, mikä osoittaa, miten vanhat peliaiheet ovat jääneet osaksi suomalaista pelikulttuuria.

Automaatit levisivät ravintoloihin ja muihin ympäristöihin

RAY:n toiminta laajeni vähitellen pelisaleihin ja erilaisiin julkisiin tiloihin. Teknologian kehitys muutti myös pelipaikkoja. Kolikkokäyttöiset mekaaniset laitteet vaativat huoltoa, kun taas myöhemmät sähköiset automaatit mahdollistivat monimutkaisempia pelitoimintoja ja näyttöjä.

Automaattien sijoittelusta syntyi pitkäaikainen yhteiskunnallinen kysymys: mitä useammin rahapeli oli arkisen asioinnin yhteydessä nähtävissä, sitä helpommin pelaaminen kuului tavallisiin ostos- ja vapaa-ajantottumuksiin. Laitteiden näkyvyys ja tuottojen kohdistaminen olivat molemmat osa julkista keskustelua.

Hedelmäpelit ja videopokeri muuttivat kokemusta

1980-luvulla suomalaisiin pelipaikkoihin tuli aiempaa enemmän elektronisia ja videopohjaisia automaatteja. Pelimekaniikat monipuolistuivat, ja koneet pystyivät tarjoamaan eri panostasoja, palkintotaulukoita ja näytöllä esitettyjä lopputuloksia. Niiden toimintaperiaate poikkesi perinteisestä mekaanisesta pajatsosta.

Teknologinen kehitys on myös syy siihen, ettei nykyisen digitaalisen kolikkopelin palautusprosenttia tai satunnaislukugeneraattoria pidä kuvata vanhan pajatson mekaniikkana. Näiden nykyisten pelien toimintaa käsittelevät kolikkopeliopas ja satunnaislukugeneraattorin selitys.

RAY:n jälkeen rahapeliautomaatit siirtyivät Veikkaukselle

Raha-automaattiyhdistyksen, vanhan Veikkauksen ja Fintoton toiminta yhdistettiin vuoden 2017 alussa uuteen Veikkaus Oy:hyn. Muutos toi raha-automaattien järjestämisen saman yhtiön alle lottojen, vedonlyönnin ja hevosurheilun rahapelien kanssa.

Rahapeliautomaattien sääntelyssä korostuivat myöhemmin esimerkiksi tunnistautuminen, pelirajat ja pelihaittojen ehkäisy. Suomen osittaisen lisenssijärjestelmän käynnistyessä 1.7.2027 fyysiset rahapeliautomaatit säilyvät yksinoikeustoiminnan piirissä, kun taas tietyt sähköiset kasinopelit avautuvat kilpailulle. Lakikehys ja yrityksen nykytilanne löytyvät Veikkaus Oy:n profiilista.