Espanjan rahapeliviranomainen DGOJ on aloittanut uuden julkisen kuulemisen mallista, jonka avulla rahapeliyhtiöiden pitäisi tunnistaa pelaajien riskikäyttäytymistä. Kuuleminen avattiin tiistaina 13. lokakuuta, ja palautetta voi jättää 22. lokakuuta 2026 asti.
Kyse on vielä päätösehdotuksesta. Viranomainen pyytää huomioita menettelystä, jonka tavoitteena on tunnistaa rahapeliongelmaan viittaavaa käyttäytymistä yhtenäisemmällä tavalla eri operaattoreiden palveluissa. Uuden kuulemisen käynnistyminen ei tarkoita, että kaikki ehdotetut vaatimukset olisivat jo voimassa.
DGOJ:n valmistelun taustalla on Espanjan vuoden 2023 asetus turvallisemmista rahapeliympäristöistä. Se edellyttää operaattoreilta menettelyjä riskialttiin pelaamisen havaitsemiseen. Viranomaisen valmistelemalla päätöksellä määriteltäisiin yhteisiä kriteerejä ja toimintatapoja, jotta riskikäyttäytymisen tunnistaminen ei riippuisi vain kunkin rahapeliyhtiön omista arvioista.
Espanjan viranomainen järjesti asiasta julkisen kuulemisen jo elokuussa 2025. Nyt avattu uusi kierros osoittaa, että valmistelu jatkuu eikä lopullinen malli ole vielä valmis. DGOJ julkaisi lokakuun kuulemisen yhteydessä ehdotusasiakirjat, perustelumuistion ja tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin.
Mallin kehitystyössä on hyödynnetty myös tutkimustietoa. DGOJ kertoi huhtikuussa 2026 esitelleensä järjestelmää, jonka kouluttamisessa on käytetty yli 500 pelaajan tosiasiallista pelikäyttäytymistä koskevaa aineistoa. Viranomaisen mukaan mallissa tarkastellaan aiemman kuuden kuukauden pelitoimintaa ja tunnistusta voidaan tehdä kuukausittain.
Tällainen lähestymistapa eroaa yksinkertaisesta rajasta, jossa pelaaja luokitellaan riskiryhmään vain talletuksen tai yhden suuren tappion perusteella. Pelaamisen nopeus, toistuvuus ja muut toimintamallit voivat muodostaa laajemman kokonaisuuden. DGOJ:n ilmoituksen perusteella tavoitteena on havaita ongelmallisia kehityskulkuja ajoissa, ei antaa kaikille pelaajille diagnoosia.
Riskiluokittelu ei silti ole ongelmaton ratkaisu. Se voi tuottaa virheellisiä hälytyksiä tai jättää osan ongelmista huomaamatta. Myös henkilötietojen käsittely ja päätösten perusteleminen ovat tärkeitä kysymyksiä, kun yksittäisen pelaajan toimintaan puututaan laajan seurannan perusteella. Tästä syystä tietosuojavaikutusten arviointi kuuluu nyt julkaistuun asiakirjakokonaisuuteen.
Käytännön pelaajansuoja voi tarkoittaa operaattorille velvoitetta arvioida, milloin pelaajaan on otettava yhteyttä ja millaisia rajoituksia hänen pelitililleen on asetettava. DGOJ on aiemmassa valmistelussaan viitannut esimerkiksi maksutapojen ja kampanjoihin osallistumisen rajoittamiseen. Lopullisista velvollisuuksista on kuitenkin puhuttava vasta päätöksen valmistuttua.
Samalla Espanja toteuttaa erillistä uudistusta, jossa talletusrajat yhdistetään eri nettikasinoiden ja vedonlyöntipalvelujen välillä. Yhteiset talletusrajat ja pelaajan käyttäytymisen riskiluokittelu ovat kaksi eri työkalua. Ensimmäinen koskee talletettujen eurojen kokonaismäärää, jälkimmäinen pelikäyttäytymisen arviointia.
Suomessa oma rahapelijärjestelmä muuttuu heinäkuussa 2027. Luvan saaville yhtiöille tulee uusia huolenpitovelvollisuuksia ja pelaajansuojaan liittyviä vaatimuksia, mutta Espanjan kaavailema yhteinen tunnistusmalli ei ole suoraan osa Suomen lakia. Pelirajoja käsittelevä opas kuvaa Suomessa säädettyjä suojakeinoja, ja Suomen rahapelivalvonnan analyysi käy läpi viranomaisten rooleja.
Espanjan lausuntokierros päättyy 22. lokakuuta. Sen jälkeen DGOJ voi jatkaa ehdotuksen valmistelua palautteen perusteella. Aikataulusta tai päätöksen lopullisesta sisällöstä ei voi vielä päätellä enempää pelkän kuulemisen avaamisen perusteella.