Polymarket on avannut uuden ja poikkeuksellisen herkän rajan ennustemarkkinoille. Alustalla on voinut ottaa näkemystä siitä, kaatuvatko brittipankit HSBC ja Lloyds vuoden loppuun mennessä. The Guardianin mukaan näihin markkinoihin oli lauantaihin mennessä sijoitettu yhteensä yli 77 000 dollaria.
Kyse ei ole tavallisesta urheiluvedosta. Polymarketissa käyttäjät ostavat ja myyvät tapahtumasopimuksia, joiden hinta elää sen mukaan, kuinka todennäköisenä markkina pitää tiettyä lopputulosta. Pankin kaatumista koskeva sopimus voi siten näyttää ulospäin prosenttiluvulta, vaikka sen taustalla on joukko kaupankävijöitä, joilla voi olla hyvin erilaisia tietoja, motiiveja ja riskinottohalua.
Britanniassa juuri tämä on herättänyt huolta. Guardianin mukaan Financial Conduct Authority keskustelee asiasta muiden maiden viranomaisten kanssa, ja Bank of England seuraa tilannetta. Keskustelussa ovat nousseet esiin sekä markkinamanipulaation että sisäpiiritiedon riskit.
Pankki on tavallisesta vedonlyöntikohteesta poikkeava myös siksi, että sen toimintakyky perustuu osittain luottamukseen. Jos markkina alkaa näyttää esimerkiksi nopeasti kasvavaa todennäköisyyttä pankin kaatumiselle, ulkopuolinen voi tulkita liikkeen tiedoksi pankin todellisesta tilanteesta. Todellisuudessa hinnan takana voi olla muutama suuri positio, spekulaatiota tai jopa yritys vaikuttaa muiden käsityksiin.
Tästä syntyy hankala palautekytkentä. Markkina yrittää ennustaa tapahtumaa, mutta sen oma näkyvyys voi samalla vaikuttaa siihen, miten asiakkaat, sijoittajat tai media suhtautuvat kyseiseen pankkiin. Juuri tällaisessa ympäristössä pelkkä sana “vedonlyönti” ei enää kuvaa koko ongelmaa.
Suomalaisessa ympäristössä vastaava tuote tuntuisi nopeasti paljon konkreettisemmalta. Kuvitellaan täysin hypoteettisesti markkina, jossa voisi ostaa sopimusta kysymykseen: “Joutuuko OP Ryhmä kriisinratkaisuun ennen vuoden loppua?” Tai vastaava markkina Nordeasta tai suuresta suomalaisesta pörssiyhtiöstä. Esimerkit eivät viittaa näiden yritysten taloudelliseen tilanteeseen, vaan havainnollistavat sitä, kuinka erikoiselta sama tuote näyttäisi, jos kohteena olisi suomalaisille tuttu instituutio.
Tällaisessa markkinassa olisi ainakin kaksi vaikeaa kysymystä. Ensimmäinen koskee tietoa. Pankin työntekijällä, viranomaisella, neuvonantajalla tai muulla sisäpiiriläisellä voi joissakin tilanteissa olla tietoa, jota tavallisella kaupankävijällä ei ole. Jos tapahtumasopimus ei kuuluisi samoihin sisäpiirisääntöihin kuin tavalliset arvopaperit, syntyisi helposti sääntelyaukko.
Toinen kysymys koskee itse tuotteen luokittelua. Suomen uusi rahapelilaki määrittelee kiinteäkertoimisen vedonlyönnin urheilu- tai muun kilpailun tapahtumia tai tuloksia koskevien arvausten perusteella tapahtuvaksi pelaamiseksi. Pankin kaatuminen, inflaatioluku tai keskuspankin korkopäätös ei istu tähän määritelmään yhtä suoraviivaisesti kuin jalkapallo-ottelu.
Se ei tarkoita, että pankin kaatumisesta voisi Suomessa vapaasti rakentaa kaupallisen markkinan. Päinvastoin juuri luokittelu pitäisi ratkaista ensin: onko kyse rahapelistä, rahoitusvälineestä vai jostakin muusta sääntelyn piiriin kuuluvasta sopimuksesta. Tuotteen rakenne ratkaisee enemmän kuin se, kutsutaanko sitä vedoksi, ennusteeksi tai markkinaksi.
Tämä rajanveto on jo muuttunut ajankohtaiseksi Euroopassa. Uutiset.casino kertoi sunnuntaina, että Tšekki lisäsi Kalshin luvattomien internetrahapelien listalle. Tšekin ratkaisu perustuu ajatukseen, ettei uudenlainen tekninen toteutus automaattisesti vie rahallista tapahtumaennustetta rahapelisääntelyn ulkopuolelle.
Aiempi päätös Tšekissä: Tšekki lisäsi Kalshin estolistalle Polymarketin jälkeen
Polymarketin pankkimarkkinat vievät keskustelua kuitenkin askeleen pidemmälle. Urheilutapahtumassa vedonlyöntimarkkina seuraa ottelua. Pankkiin, yritykseen tai rahoitusjärjestelmään liittyvä markkina voi pahimmillaan alkaa osallistua sen ilmiön muodostumiseen, jota se väittää vain ennustavansa.
Suomen uusi rahapelilaki tulee pääosin voimaan 1. heinäkuuta 2027. Laki rakentaa yksityisille toimijoille selkeän luvan esimerkiksi urheiluvedonlyöntiin, mutta ennustemarkkinoiden nopea kasvu näyttää, että seuraava sääntelykysymys voi tulla vastaan jo ennen kuin uusi lisenssimarkkina ehtii kunnolla käynnistyä.
Suomen lain rajat: Mitä uusi rahapelilaki muuttaa vuonna 2027?
Jos Suomessa joskus näkyisi markkina OP:n, Nordean tai muun taloudellisesti merkittävän toimijan kaatumisesta, ensimmäinen kysymys ei olisi kiinnostava kerroin. Olennaisempaa olisi selvittää, kuka tuotetta valvoo, millä säännöillä sisäpiiritietoa käsitellään ja saako markkinaa ylipäätään tarjota suomalaisille.